11.9.2011

Ja niin syntyi ruusupenkki

Päätin siis loppukesästä yllättäen tehdäkin ruusupenkin kellarin kylkeen. Savisen maan kaivaminen tuntui loputtomalta mutta tässä sitä on jo kärrätty eräitäkin kottikärryllisiä muualle täyttömaaksi.
 

Vettä siis pyrki tulemaan tämän kaivannon pohjalle, joten oli kaivettava syvemmälle ja syvemmälle ja tehtävä kivi- ja sorasilmä siinä toivossa, että se auttaisi pitämään penkistä pois liian kosteuden.
 

Välivaiheet jäivät kuvailematta - eihän sitä työn touhussa ehdi kameraan tarttua. Tässä siis ruusupenkki ns. valmiina syyskuun ensimmäisenä päivänä. Aivan ylimmäisenä kuvan keskellä on alesta ostamani maanpeiteruusu Satina. Siitä alas vasemmalle on ns. brittipenkistä siirretty maanpeiteruusu Aspirin. Edelleen alaspäin tullessa on ruusu Nina Weibull, ja sen etupuolella ruusu Great Wall. Lisäksi penkissä on pari kolme ruukkuruusua, joista ainakin yksi on talvehtinut maassa useammankin talven.
 

Tässä Nina Weibull lähikuvassa.
 

Kellarin kainaloon pääsivät nämä pari alesta ostettua maksaruohoa.
 

 

Ja päätin sijoittaa myös ruukusta useamman vuoden kellarissa talvetetun murattini tähän. Ehkä sitä voisi samalla vähän talvisuojata kuin ruusujakin.
 

Aivan ruusupenkin päähän sijoitin yhden ostamistani mintuista. Tämä myytiin minulle nimellä Mentha suaveolens variegata ja se näyttää varsin samalta kuin aikanaan Englannin naapureilta tuomani ananasminttu, jonka onnistuin pari vuotta sitten tappamaan siirtämällä sen huonoon paikkaan.
 

Lisäksi istutin mintun viereen alesta alle parilla eurolla ostamani huonossa hapessa olevan Jackmanii-kärhön, joka näyttää kyllä edelleen vajaan kahden viikon jälkeen olevan ihan hengissä. Mutta siitä ja miksi se tähän penkkiin päätyi joskus toiste lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit!