26.8.2011

Ruusupenkin perustamista

Kellarin edustan muurikiveys on Miehen reippaudella ja hiukan minunkin avustuksellani tullut lähes valmiiksi. Pääsen siis perustamaan ruusupenkkiä (juu, sellainen tuli yllättäen suunnitelmaan kellarin sivustalle, ovelta katsottuna oikealle). Tiukkaa savista maata olen kaivellut ja kaivellut eikä siitä tule loppua... Savea poistin vähän enemmän, jotta sain pohjalle kiviä ja soraa salaojittamaan jostain kummasti tähän paikkaan kertyvää vettä. Soran päälle tulee jonain päivänä sitten noin puoli metriä multaa.

Ruusuja on kertynyt jo liiankin kanssa. Itse ostin alesta yhden neilikkaruusun (Pink Grootendorst) ja yhden maanpeiteruusun (Satina). Lisäksi siirtoa odottaa pionipenkistä (ent. brittipenkki) toinen maanpeiteruusu (Aspirin). Yllättäen äidiltäni on tulossa minulle myös jokin neilikkaruusu, kunhan kaivan sen ylös entisestä paikastaan, ja äsken sain häneltä myös kaksi vielä purkissa olevaa ruusua (Nina Weibul ja Great Wall). Eiväthän nämä siihen ruusupenkkiin edes mahdu eivätkä kaikki sovellukaan, täytyy jo suunnitella muita tiloja...

17.8.2011

Välipalapuuhia

Pihassa odottaa monta taimipurkkia sijoittamista. Tänään sain kolme aletainta maahan, nimittäin vaaleanpunaraidalliset sammalleimut Phlox subulata 'Candy stripe' löysivät paikan kivipenkereestä. Löytymistä auttoi se, että pari viikkoa sitten poistin sieltä (oletettavasti) valkoista sammalleimua ja annoin ystävälle. Nyt kyllä karsin vielä vähän, mutta toisin kuin silloin, en käyttänyt valokuvaa apuna. Otin myös yhden pikkupehkon keltamaksaruohoa, siirsin sen toiseen paikkaan, ja istutin tilalle karkkiraitasammalleimun.

Tänään sain postista paketin minttuja. Tilaamani mintut olivat suklaaminttu Mentha chocolate, ananasminttu Mentha rotundifolia, valkokirjava minttu Mentha suaveolens variegata (tämä näyttää samalta kuin joskus Englannista saamani ananasminttu, joka siis kuoli, mutta muistikuvani mukaan sen tuoksu oli enemmän sama kuin tuossa ananasmintussa, joka ei ole kirjava) ja Kölninminttu Mentha piperita x citrata Eau de Cologne. Kölninmintulla on aika vahva tuoksu. Ja nyt mintuille pitäisi sitten löytää hyvät paikat riittävän etäällä toisistaan - enhän minä sitä ajatellut valmiiksi tilaamishetkellä.

14.8.2011

Kesäköynnös

Kesäköynnökset eivät kasva aivan yhtä vauhdilla kuin villiviini, mutta on tämänvuotinenkin keijunmekkoni kasvanut ihan mukavasti. Viime vuotinen ei siis selvinnyt kellarisäilytyksestä ja tämän yksilön ostin paikalliselta puutarhalta heinäkuun alussa.

 

13.8.2011

Köynnöspergolan ensimmäinen kesä

Toukokuun alussa lähdettiin liikkeelle suunnilleen nollasta, koska muutamat edellissyksynä istutetut taimet eivät näyttäneet selvinneen talvesta.



Kesäkuun lopulla kasvu oli jo hyvällä alulla. Laatikoissa siis imukärhivilliviiniä ja pikkutalviota. Kesäkuisen lomailumme aikana äitini oli kastellut laatikoita ja sitonut pari narua villiviinien tueksi.



Heinäkuulta ei näköjään ole kuvaa, joten hypätään suoraan elokuuhun. Erityisesti villiviinit jatkoivat rehottamista, mutta kyllä pikkutalviotkin näyttivät kasvavan - ainakin ne pyrkivät myös laatikoiden ylimpien lautojen välistä ulos.

 


Miehen mielestä villiviinit kasvavat yllättävän hitaasti, minusta taas ihan hurjaa vauhtia. Ihan joka päivä ei ole tarpeen ohjailla versoja uusille laitetuille tukinaruille, vaikka mieli olisikin tehnyt. Kärhien kietoutumista narujen ja versojen ympärille ja erityisesti kärhien imupäiden ilmestymistä puupinnalle on kiehtovaa seurata. Imukärhet muistuttavat myös siitä, että tämä kasvi on pidettävä kurissa, ettei se hyökkää talon rakenteisiin.

 


Elokuun alkupuolella villiviinit olivat näin reheviä. Mielenkiinnolla odotan syksyä ja ruskan värejä. Ja sitä, miten nämä villiviinit selviävät talvesta kasvulaatikossa.

 

 

 

Posted by Picasa

12.8.2011

Kellarit ja kasvihuoneet

Päätin sitten jälleen lykätä kasvihuoneen hankkimista. Viime kesänä harmitti, etten sitä vielä saanut, ja silloin päätin, että se tulee varmasti tänä kesänä. Kesä on kuitenkin mennyt jälleen kerran niin hurjalla vauhdilla ja tekemistä on silti vielä, joten lykkäyspäätös tuntuukin oikein hyvältä. Kellarin edusta ei nimittäin ole vieläkään valmis eli ei tässä kasvihuoneen pystytykseen olisi aikaa.

Kellarin päällinen puolestaan tuli taas hiukan valmiimmaksi, kun saimme Miehen kanssa aikaiseksi laittaa sinne vähän lisää kiven moukuroita ja betonia, jonka jälkeen sai levitettyä mullan reunalle asti. Mullan laittaminen sinne reunalle, joka viettää kunnolla moneen suuntaan, olikin varsin kiperä juttu. Yksin en olisi siitä selvinnyt eli onneksi meitä oli kaksi. Ja lopputuloksena multa näyttää nyt sateellakin siltä, ettei se ole välittömästi valumassa alas.

Kellarin päällä kasvaa ennestään sekalainen kokoelma kasveja. Laajalla alueella on pikkutalviota, jota sain naapurilta siis oikein ison mättään viime kesänä. Muutkin istuttamani alut ovat tuuheutuneet jo hyvin. Pikkutalviomättään vieressä reunalle päin on tänä vuonna istutettua vuorineilikkaa. En oikein tiedä, miten ne sopivat joukkoon, mutta siellä ne nyt ovat. Suikeroalpi on toinen maanpeitekasvi, joka on lähtenyt alkuun hyvin. Pikkutalviomättään keskellä oli hiukan maksaruohoa ja siitä sainkin idean laittaa maksaruohoja tähän uudelle reuna-alueelle. Idean varmisti se, että äidiltäni vapautui erittäin paljon mm. maksaruohoja rikkaruohottuneesta suuresta kivikkopenkistä, joka poistetaan kokonaan.

 


Kellarin ovelta katsottuna oikealle puolelle istutin siis vaaleanpunakukkaista maksaruohoa (ylemmässä kuvassa etualalla) ja vasemmalle keltakukkaista maksaruohoa. Ja jotain muutakin ripottelin sinne, mutta on vaikea muistaa, koska tästä on aikaa jo enemmän kuin pari päivää. Taisi olla ketoneilikkaa ja koreakärsämöä.

 



Yhteen kohtaan kellarin päällä kylvin toukokuussa laventelin siemeniä. Kesäkuun lopulla ei näkynyt yhtään mitään elonmerkkejä, joten ajattelin koko jutun epäonnistuneen - ja googlailukin tuotti tietoja kylmäkäsittelyn tärkeydestä. Nyt kuitenkin on näkyvillä monta pientä laventelin taimea. Siementen alkuperää tai tarkempaa lajiketta en valitettavasti enää muista.