Kellarit ja kasvihuoneet

Päätin sitten jälleen lykätä kasvihuoneen hankkimista. Viime kesänä harmitti, etten sitä vielä saanut, ja silloin päätin, että se tulee varmasti tänä kesänä. Kesä on kuitenkin mennyt jälleen kerran niin hurjalla vauhdilla ja tekemistä on silti vielä, joten lykkäyspäätös tuntuukin oikein hyvältä. Kellarin edusta ei nimittäin ole vieläkään valmis eli ei tässä kasvihuoneen pystytykseen olisi aikaa.

Kellarin päällinen puolestaan tuli taas hiukan valmiimmaksi, kun saimme Miehen kanssa aikaiseksi laittaa sinne vähän lisää kiven moukuroita ja betonia, jonka jälkeen sai levitettyä mullan reunalle asti. Mullan laittaminen sinne reunalle, joka viettää kunnolla moneen suuntaan, olikin varsin kiperä juttu. Yksin en olisi siitä selvinnyt eli onneksi meitä oli kaksi. Ja lopputuloksena multa näyttää nyt sateellakin siltä, ettei se ole välittömästi valumassa alas.

Kellarin päällä kasvaa ennestään sekalainen kokoelma kasveja. Laajalla alueella on pikkutalviota, jota sain naapurilta siis oikein ison mättään viime kesänä. Muutkin istuttamani alut ovat tuuheutuneet jo hyvin. Pikkutalviomättään vieressä reunalle päin on tänä vuonna istutettua vuorineilikkaa. En oikein tiedä, miten ne sopivat joukkoon, mutta siellä ne nyt ovat. Suikeroalpi on toinen maanpeitekasvi, joka on lähtenyt alkuun hyvin. Pikkutalviomättään keskellä oli hiukan maksaruohoa ja siitä sainkin idean laittaa maksaruohoja tähän uudelle reuna-alueelle. Idean varmisti se, että äidiltäni vapautui erittäin paljon mm. maksaruohoja rikkaruohottuneesta suuresta kivikkopenkistä, joka poistetaan kokonaan.

 

Kellarin ovelta katsottuna oikealle puolelle istutin siis vaaleanpunakukkaista maksaruohoa (ylemmässä kuvassa etualalla) ja vasemmalle keltakukkaista maksaruohoa. Ja jotain muutakin ripottelin sinne, mutta on vaikea muistaa, koska tästä on aikaa jo enemmän kuin pari päivää. Taisi olla ketoneilikkaa ja koreakärsämöä.

 

Yhteen kohtaan kellarin päällä kylvin toukokuussa laventelin siemeniä. Kesäkuun lopulla ei näkynyt yhtään mitään elonmerkkejä, joten ajattelin koko jutun epäonnistuneen - ja googlailukin tuotti tietoja kylmäkäsittelyn tärkeydestä. Nyt kuitenkin on näkyvillä monta pientä laventelin taimea. Siementen alkuperää tai tarkempaa lajiketta en valitettavasti enää muista.