29.7.2013

Perhosia pensasrinteessä


 







Pensasrinteen kokonaisuus kestää huonosti kuvaamista, koska se on 7 vuotta sitten perustettu oman tontin metsämultaan, josta puskee kaikenlaista "rikkaruohoa" läpi vielä nytkin, vaikka keijuangervot ovat kasvaneet tiheäksi pensaikoksi. Yksityiskohdista kuitenkin nautin ja niin nauttivat perhosetkin samoin kuin kimalaiset, joita pörisee päivisin lukematon määrä vielä kukkivissa keijuangervoissa. Karttaperhosen (Araschnia levana) tavoitin keijuangervosta (Spirea japonica 'Little Princess') mutta nokkosperhonen (Aglais urticae) viihtyi paremmin pensasrinteen yläosassa eli lähellä taloa, jossa kasvaa mäkimeiramia mutta seassa myös hiirenvirnaa "rikkaruohona".

27.7.2013

Siementen kauneutta


 



 


Molemmat näistä ovat kukkivina kovin kauniita - puutarhakasvi särkynyt sydän ja eri puolilta pihaa löytyvä luonnonkasvi huopaohdake. Alppikärhöjen siemenkotahäkkyrät ovat myös hauskoja mutta niitä en ole muistanut tänä vuonna vielä kuvata. Joidenkin kasvien kukinnot yritän muistaessani napsia pois ennen kuin siementävät, mutta usein en muista ajoissa. Jättipoimulehden siemenpankista nousee taimia jatkuvasti edellisenkin sijainnin vieressä ja niin myös nykyisen. Pitäisi ehkä purkittaa muutama isommaksi ehtinyt...

22.7.2013

Ruusukauden jatkoa

Ruusupenkissä kukkivat jo runsaasti maanpeiteruusut 'Aspirin' ja 'Satina'.







Samaisessa paikassa kukintaansa aloittelevat ruusut [enpä muistakaan nimeä, kun ei ole alunperin tällä paikalla ollut 'Great Wall', jonka annoin takaisin äidilleni] ja 'Nina Weibull'.







Ruusupenkistä lähtevän köynnöskaaren toisesta päästä löytyvän istutusalueen olen nimennyt ruusuryhmäksi. Siellä kukkii neilikkaruusujen lisäksi myös köynnösruusu 'Flammentanz', joka ei vielä ole kovin korkealle ylettyvä.





Sisääntulopenkissä kukkii ruusu 'Astrid Lindgren'.


21.7.2013

Kesäkukkia kesällä 2013



Jo ainakin parin kesän ajan kesäkukkasuosikkini on ollut hopeaputous, joka ei oikeastaan kai ole kesäKUKKA... Tässä se rehottaa jo yhdessä kesässä ränsistyneessä korissa puupatiollamme mutta sitä löytyy myös useasta amppelista ja lisäksi sinisateen alta isosta ruukusta.




Pidin eilen myöhäiset maisteriutumisjuhlat ja sain yhdeksi lahjaksi nämä komeat kasvit. Minähän tunnen yleensä vain niitä kasveja, joita itselläni tai jollain läheisellä on, joten täytyi heti haeskella tietoja tieteellisen nimen Agapanthus umbellatum avulla. Kyseessä on siis sinisarja, joka on ollut ennen vanhaan muun muassa kartanopihojen kesäkukka. Se talvetetaan viileässä mutta valoisassa paikassa, joten ensi talveksi olen jo sopinut äitini kanssa sellaisesta talvetuspaikasta ja seuraavaksi yritän järjestää oman lievästi lämpimänä pidettävän ulkovarastomme sellaiseen malliin, että voin sijoittaa nämä jollekin hyllylle ylhäällä olevan ikkunan eteen. Kauniiden ruukkujen hankinta myös edessä, tiedän jo millaiset haluan ja toivon ne myös löytäväni.

Valkoinen sinisarja on nimeltään 'Whitney' ja sininen 'Bluety'.



 

Kaikkien aikojen paras kesäkukkani on kyllä tämänkesäinen mustasilmäsusanna, jonka olen senkin ostanut valmiina taimena. Se viihtyy todella hyvin kesäkeittiössä isossa seinänkorvikeruukussa (josta siis ikivihreä omenankukkakärhö kuoli kellaritalven aikana pois). Viime kesänäkin minulla oli jossain valkoinen mustasilmäsusanna, mutta se oli varmaankin liian paahteisessa paikassa ja voi huonosti. Tämä värinnälkääni hankkimani alkuperäinen oranssi sen sijaan kukoistaa.

17.7.2013

Lupauksia

Eri puolilta pihaa löytyy ihania lupauksia: pieniä ja suurempia nuppuja kärhöistä. Pihlajaa vasten nojaileva hento mutta pitkänhuiskea 'Jackmanii' on tänä vuonna kehittänyt nuppuja. Ne ovat vielä ihan pikkuisia mutta lupaavat hyvää.





'Piilu' kukki betonirautarakennelmassani jo viime vuonna mutta nyt nuppuja on paljon.



Japaninlikusterisyreenin juurelle istuttamani kärhö lienee 'Blue Angel' tai kenties alkukieliseltä nimeltään 'Blekitny Aniol'. Isommat lähes auenneet nuput ovat hauskan näköisiä. Nämä molemmat kasvit olen ajatellut kuitenkin siirtää jonnekin yläpihalle, vaikka ne vasta viime kesänä tähän istutinkin.

 

Lupaavalta näyttävät myös vielä jokin aika sitten kuolleeksi tai lepovuotta viettäväksi luulemani 'Hagley Hybridin' versot. Ehkä vielä tulee nuppujakin, onhan tässä kesää jäljellä. Lisäksi löysin samaisesta paikasta kellarin tuuletusputken juurelta kummallisia hentoja versoja... Ostinkohan viime kesän avoimien puutarhojen päivästä sittenkin kaksi pientä viiniköynnöksen taimea ja kenties istutin toisen sinne?

Oregoninlaukka

 

Puutarhamuistiinpanoni ovat välillä oikein perusteellisia ja välillä luokkaa jonnekin lojumaan jäänyt siemenpussi tai tuotelappu. Tänään löysin rojukasoja siivotessani sipulipussissa olleen lapun - tämä hassuun paikkaan istuttamani kaunis kasvi on siis oregoninlaukka eli Allium unifolium, joka kasvaa luonnonvaraisena Kaliforniassa ja Oregonissa.


 
Istutuspaikasta hassun tai huonon tekee lähinnä se, että tässä oregoninlaukat jäävät kovin elinvoimaisen vuorikaunokin jalkoihin. Tuolta lampun edestä vaaleanpunaisen espanjankurjenpolven välistä sitä vähän pilkottaa. Muuten tämä istutuspaikka on mainio: oregoninlaukka viihtyy kuivassa ja hiekkaisessa maassa aurinkoisessa paikassa. (Kuvat on otettu 2.7.2013, jolloin myös blogissa ihmettelin laukan nimeä.)

6.7.2013

Lentäviä kukkia

Olen löytänyt itsestäni perhosbongarin. Aluksi bongailin vain ritariperhosia sammalleimuista mutta nyt muitakin. Eilinen bongaus on oletettavasti loistokultasiipi. Sitä ja muita perhosia ei lainkaan haittaa pensasrinteen rikkaruohottuneisuus - siinähän on enemmän erilaisia kukkia näin. Yrittänen silti vähän siistiä sitä jossain vaiheessa eli edes vuohenputkia ja voikukkia kitkeä, mutta olkoot siankärsämöt ja mäkikuismat pensaiden välissä.











 

2.7.2013

Nyt kukkii: metsäpihan alkuperäiskasveja







Mäkikuisma kiinnostaa hyönteisiä vähän kuihtuneenakin. Niitä on siellä täällä pitkin pihaa. Joskus olen jonkin kitkenytkin mutta enimmäkseen antanut olla, vaikka en yleensä pidä keltaisista kukista. Olen tosin ajatellut opetella pitämään - kaipa se vielä onnistuu.


 

Kissankellojen herkkyyttä.

Nyt kukkii: istutettuja kasveja




Jotain viime syksynä ostamiani matalia laukkoja muuten hyvin viihtyen mutta sikäli väärässä paikassa, että eivät oikein näy vuorikaunokkien ja espanjankurjenpolvien joukosta. Luulin kai niiden kukkivan aiemmin. Tai muiden kasvien olevan pienempiä joka suunnassa.


 


Clematis 'Aljonushka' avasi ensimmäisen nuppunsa.





Luulin pisamakellon olevan kova leviämään mutta löysin nyt vain tämän yhden kukkivan. Tai sitten olen kitkenyt niitä pois tajuamatta, mitä ovat.


 

Koreakärsämö on korea ja mukavasti levinnytkin näköjään.





Vuorineilikka on laajana mättäänä, ketoneilikoita on useammassa paikassa enkä muista, olenko istuttanut niitä niin vai ovatko levinneet itse.





Sade on nöyristänyt komeita kelloja - tässä kurjenkelloja ja ukonkelloja.




Töyhtöangervot ovat kauniita tässä vaiheessa ja peittävät näkymää likakaivolle mukavasti. Kimalaisia ne työllistävät näköjään kovin kiireisiksi, kun pitää koko ajan mennä eteenpäin.

Muoks. 25.7.13 muutettu väärin muistettu nimi.