27.6.2010

Välitunti puutarhanhoidosta

Muutamina kesän päivinä olen puuhastellut ulkona (ja sisällä) muutakin kuin puutarhanhoitoa. Vuonna 2003 käytettynä ostamamme leikkimökki näytti kovin ankealta: sen täytti pieni pirttipöytä penkkeineen, seinät olivat karkeaa sahalautaa ja kaikeksi kummastukseksi sen lattia oli maalattu punamullalla, joka tietysti tarttui kaikkeen alkaen kengänpohjista. Niinpä raahasin pirttipöydän pois ja Kakkonen aloitti katon maalauksella, minä jatkoin katon loput kerrokset, seiniin talon ulkomaalia (Uulan petrooliöljymaalilla kertaveto ja hyvä tuli) ja vielä lattiaan varastosta löytynyttä betonilattiamaalia (käy myös puupinnoille). Siinä on hyvätkin puolensa, että kaikenlaisia tarvikkeita on jäänyt varastoon lojumaan.

Kakkosen koulussa tekemään hyllyyn vihreää maalia pintaan, samoin Miehen vanhaan tosivanhaan yöpöytään. Jyskistä pikkusohva/penkki, Ikeasta lasten tuoli, talosta sohvan viereltä taitettava sivupöytä (alunperin Ikeasta sekin, itse käsitelty OsmoColorin vahalla), Ikean kankaista tyynynpäälliset ja patalaput. Pöytäliina on Ikean tabletti. Leikkimökin nuori emäntä hoitaa vaihtuvat kukkakimput pöydälle.

Perhostarrat tarttuivat mukaan Amerikan matkalla, ovat alunperinkin seinätarroiksi tarkoitettuja mutta ostin ne merkitäkseni matkalaukun muista laukuista erottuvaksi. Ikkunaseinällä on verho koko matkalla, se mummun verhon jämäpala. Toisen ikkunan päällä pätkä pitsiä paikallisesta askartelukaupasta. Mummulta joutavaksi jäänyt hylly ja meidän entinen itse tekemämme puinen "lääkekaappi". Oikeita ja leikkiastioita Ikeasta. Yksi uusi ja yksi vanha naulakko. Uudessa muuten roikkuu lapsena lahjaksi saamani huivi, siis jostain 70-luvulta...

Mökin kuistilla Kuopuksen äitienpäiväksi kerhossa kylvämiä orvokkeja, amppelimansikka ja värilajitelma ahkerialiisoja. Seinustalla on myös ruusupapuja. Minä onneton kalautan pääni mökin peltikaton kulmaan liian usein kukkia kastellessani, mutta en uskalla jättää kastelua pelkästään lasten vastuulle. Hilseilleen ulko-oven voisi maalata sisä- ja ulkopuolelta, jos jaksaisi.

Enää puuttuu räsymatto lattialta (mummu on luvannut etsiskellä varastoistaan) ja ex-yöpöydän eli hellan pinnasta "levyt" (ajattelin mustaa kontaktimuovia, onkohan sellaista) ja säätönapit. Leikit maistuvat ihan toisella tavalla kuin ennen remonttia.

 


 


 


 


 


 

22.6.2010

Vaihtunut värimaailma ja muuta kukkivaa juuri ennen juhannusta

Tajusin tänään, että voisin opetella pitämään kivipenkereen nykyisestä värityksestä ja ottaa vaikka jokusen kuvankin. Keltainen ei kuulu lempiväreihini, vaikka talomme keltaiseen väriin olenkin tykästynyt kovasti (ja itse valinnut sen, vai valitsiko sen sittenkin Mies...). Kivipenkereen tämänhetkinen kukkivan keltamaksaruohon ja ohikukkineiden sammalleimujen muodostama keltavihreä väritys harmaisiin kiviin yhdistettynä on kuitenkin oikeastaan ihan kiva. Kuvista näkyy myös missukan loikoiluhetki ja se, että välitilan betonikiveys on aina vaan kesken (olen jo melkein tilannut puuttuvat noin 330 kiveä!).
 


 


Juhannuskukat eli metsäkurjenpolvet kukkivat varjoisemmissa paikoissa vielä oikein raikkaasti. Pihan aurinkoisemmissa osassa ne ovat jo paljolti pudottaneet terälehtensä mutta tässä kuvassa naapurin eli metsäyhtiön puolella varjoisessa paikassa ne näyttävät vielä hyvältä.
 


Kukassa ovat myös rohtotädyke (kuvassa ylempänä) ja nurmitädyke.
 


Hitaasti huonossa maassa kasvavissa mutta sitäkin sitkeämmissä juhannusruusuissa on vasta yksi auennut kukka. Suviruusu on tainnut kärsiä kuivuudesta, sillä nyt en löytänyt siitä nuppujakaan, vaikka aikaisemmin mielestäni olin niitä huomannut.

Puutarhakaupasta löytynyt harmaa-ajuruoho oli valmiiksi kukassa. Tässä se on nyt sijoitettuna puulavan kainaloon, johon viime kesänä yritin kasvatella pikkutalviota. Multatila lienee kuitenkin liian matala pikkutalviolle, mutta ehkä sitä sitkeämpi ajuruoho selviytyy ilman ylenmääräistä kastelua. Vieressä syvemmässä mullassa pikkutalvio on kukoistanut jo pidempään, vaikkei tämä paikka olekaan varjoisa.
 


Sitruuna-ajuruohot suunnittelevat kukintaa. Ne ovat levinneet komeaksi matoksi, josta en ole jaksanut kitkeä kaikkia rikkaruohoja. Niiden takana näkyy oreganoa ja iisoppia. Yksi yrttimaa on siis puolivahingossa perustettu tänne Kuopuksen makuuhuoneen ikkunan alle rinnepihan yläosaan, jossa nämä kuivuutta sietävät kasvit jaksavat ja saavat varsin vapaasti levitä. Luonnon kangasajuruohoakin löytyy, mutta sen ympärillä oli liikaa rikkaruohoja, että olisin voinut kuvata. ;) Taustalla näkyy rönsyleinikkiä, josta en pidä, mutta se on puolimahdoton leviäjä. Nyt se on vallannut viime kesän hienon metsämansikkamaan :(
 


Kivipenkereen jatkopala on huonosti miehitetty, kun ananasminttukin siis kuoli eivätkä uudet kasvit ole vielä ehtineet valloittaa tilaa. Viime-elokuisista Englannin hankinnoista yksi ajuruoho (Thyme Silver Queen) on hävinnyt talven aikana mutta tämä toinen (Thyme Albus) on selvinnyt ja kukkii nyt hennoin valkoisin kukin.
 


Tarhapimpinellaruusu Red Nelly kukkii, mutta sen kukat ovat kovin vaatimattomat ja nopeasti kuihtuvat. Ruususeuran sivuilla ja muuallakin sitä kovasti kehutaan ja kuvat ovat paljon komeampia kuin oma ruusuni luonnossakaan. Onkohan ruusullani kasvupaikassa jotain moittimista... Tänä kesänä se joka tapauksessa siirtyy toisaalle.
 


Pihani kestää huonosti kokonaisuuksista otettuja kuvia eli täällä on vielä niin paljon sekalaista sotkua ja joutomaata ja rikkaruohottuneita yritelmiä, että harrastan siksi enemmän näitä yksityiskohtakuvia. Tässä kuitenkin rohkeasti kuva joutomaalta jostain tulevan kasvihuoneen edustalta yli joutomaan, johon tulee terassi-jne. Kuvassa oikealla tammen alla mm. edellisen kuvan Red Nelly, joka on kyllä kasvanut kokoa hienosti.
 

18.6.2010

Tulppaanimaasta

Sain tänään yhden syyn odottaa syksyä: Mies kävi tulppaanimaassa lyhyellä työmatkalla ja toi tuliaiseksi tulppaaneja, kuten olin toivonut. Olin etsinyt hänelle tiedot parista erityisesti toivomastani lajikkeesta, JOS niitä löytyisi. Ei löytynyt mutta yleispyyntöni sen sijaan toteutui eli jos ei niitä tiettyjä niin sitten mitä tahansa punaisia :) Niinpä tuossa paketissa odottaa syksyä parikymmentä Tulipa Triumph 'Leen van de Mark' -tulppaanin sipulia. Minulle sopii hyvin nyt, kun suunnittelen uusia kukkaistutuksia, että nämä ovat jo valmiina. Ja ihan kauniita ovat kuvan perusteella.

Leen v/d Markin tietoja googlatessani eksyin sivuille, joilla puhuttiin sipulikukkien istuttamisesta kerroksittain. Eli kun istutussyvyys on eri ja kukkimisaika samoin eri niin miksei voisi istuttaa vaikkapa ruukkuunkin kerroksittain. Tosin nämä ohjeet olivat keski-eurooppalaisia eli en tiedä, voiko ruukkuistutusohjeita suoraan soveltaa pohjoiseen Suomeen. Muuten voisi kyllä kokeilla... vaikkapa krookukset tai lumikellot ensin kukkimaan, sitten nämä punaiset tulppaanit, ja sitten kesäkukat peittämään kuihtuvat varret. Harkintaan.

16.6.2010

Tänään

Kitkin rinnepihasta pensaiden väleistä käteni kipeäksi, ja vielä jäi sitä työtä jollekin toiselle päivälle.

Kysyin jälleen kerran yhden äidiltä saamani kasvin nimeä ja kirjoitan sen nyt muistiin, etten unohda: kivikkosuopayrtti. Se kukkii kivipenkereessä juuri nyt vaaleanpunaisin kukin.

Siirsin yhdeltä naapurilta saamani kaksi komeaa komeamaksaruohopuskaa kuitenkin kivipenkereen alaosaan. Niiden aiemmalle lyhytaikaiselle sijoituspaikalle eli sinne puulavan kainaloon laitoinkin eilen puutarhakaupasta löytämäni harmaa-ajuruohon (Thymus praecox 'Red Carpet').

Pääsin tunnistus- ja kuvausetäisyydelle ritariperhosesta. Se on liihotellut pihassa useampanakin päivänä, mutta olen nähnyt sen vain ohimennen ja ihmetellyt sen valtavaa kokoa. Se näytti tykkäävän viimeisistä kukkivista sammalleimuista.

Ajattelin, että kaunis ja hyvinlevinnyt keltamaksaruohoni ei harmillisesti oikein soinnu yhteen sammalleimujen kanssa, mutta onneksi niiden kukinta on enimmäkseen eri aikaan. Kahden värisiä sammalleimuja on enää kukassa ja hyvä niin, sillä ensimmäiset maksaruohon kukat ovat avautuneet, ja pelkistä nupuistakin kuultaa läpi keltainen väri.

 


 


 

14.6.2010

Suunnitelmia, toteutuksia ja tilannekatsaus

Terassi-patio-pergola-tanssilava-kesäkeittiön suunnittelu alkaa edetä konkreettiselle tasolle. Niin pitää edetäkin, jotta se olisi elokuun alussa avajaiskunnossa. Tänään Esikoisen kanssa silmittelimme terassin-jne paikkaa ja merkkasimme parit kulmat, mutta kokonaisuus pitää vielä hahmotella Miehen kanssa hetkellä, jolloin on vähemmän sadetta ja hyttysiä kuin nyt.

Mies niitti viime viikolla pyynnöstäni terassin-jne tulevan alueen ja omenapuiden välistä epämääräistä heinikkoa ja hiukan luvattomiakin kasveja. Saksankirveli mennä hupsahti siimaleikkurilla, samoin ruohosipuli. Niiden ympärillä oli kaiketi aika paljon rikkaruohoja eli eivät erottuneet joukosta... Onneksi molemmat kasvanevat takaisin vielä tänäkin kesänä.

Niitetylle alueelle omenapuiden väliin sijoitin toistaiseksi (=muutamaksi vuodeksi?) toisen Lidlistä ostetun kasvilavan ja kylvin siihen kahta eri papua. Siihen ei mahtunut paljon, mutta enemmän kuin ei mitään. Aikaisemmin olin sijoittanut talon toiseen päätyyn tehdylle kiveykselle (=kiviä ja maakosteaa betonia sokkeliin asti kulmaan, jossa ei mikään halunnutkaan kasvaa) toisen kasvilavan ja kylvänyt siihen jotain, mitä en kaikkea enää edes muista... Ainakin jotain salaattia, mahdollisesti rukolaakin, vähän kiinalaista ruohosipulia, ehkä Englannista ostettua korianteria. Kaivonrenkaaseen kylvin pari päivää sitten rinkiin salaattien siemeniä ja niiden keskelle jotain... (Miten lyhyt voi ihmisen muisti ollakaan?)

Tänään kylvin pikaisesti yhteen parvekelaatikkoon sen koko pituudelta kaksi riviä silpoydinhernettä 'Markana'. Tämä lajike ei tarvitse tukea ja on siten helppo valinta.

Omenapuiden välissä odottelee mansikkaputki jonkinlaista pohjarakennelmaa, multaa ja istutusta. Siitä kerron myöhemmin lisää, joten jääköön nyt vielä arvoitukseksi, mistä on kyse.

Talon koillispäädyssä on kauheasti rikkaruohoja mutta myös kuunliljat rehottavat komeina ja japaninakileija ja pikkusydän kukkivat. Löytyipä sieltä myös särkynyt sydämeni, jonka luulin kuolleen ja kadonneen. Särkynyt sydän on pieni ja hentoinen ja sen nuput vasta tuloillaan. Tänä kesänä suunnitelmissani on siirtää se toiseen paikkaan, kunhan saan keijupuutarhani paremmalle alulle.

Sammalleimut lopettelevat kukintaansa, pienet maksaruohot avaavat kohta nuppunsa ja rönsyleimun kukat ovat jo aivan kuihtuneet.

Rinnepiha kaipaisi kipeästi kitkemistä... aargh. Pääoven luona olevan puulavan kainaloon viime kesänä istuttamani pikkutalviot liki kuolivat toukokuussa kuivuuteen, joten päätin täyttää sen tilan sittenkin komeamaksaruoholla. Pikkutalvioita on muuallakin ja niitä on suunniteltu myös kellarin katolle.

Suunnitelmia siis on ja jotain toteutettukin, mutta enimmäkseen olen puuhaillut pikkujuttuja, joita ei enää hetken päästä muistakaan, mutta joilla kuitenkin on oma merkityksensä pihan kokonaisuudessa.