22.6.2010

Vaihtunut värimaailma ja muuta kukkivaa juuri ennen juhannusta

Tajusin tänään, että voisin opetella pitämään kivipenkereen nykyisestä värityksestä ja ottaa vaikka jokusen kuvankin. Keltainen ei kuulu lempiväreihini, vaikka talomme keltaiseen väriin olenkin tykästynyt kovasti (ja itse valinnut sen, vai valitsiko sen sittenkin Mies...). Kivipenkereen tämänhetkinen kukkivan keltamaksaruohon ja ohikukkineiden sammalleimujen muodostama keltavihreä väritys harmaisiin kiviin yhdistettynä on kuitenkin oikeastaan ihan kiva. Kuvista näkyy myös missukan loikoiluhetki ja se, että välitilan betonikiveys on aina vaan kesken (olen jo melkein tilannut puuttuvat noin 330 kiveä!).
 


 


Juhannuskukat eli metsäkurjenpolvet kukkivat varjoisemmissa paikoissa vielä oikein raikkaasti. Pihan aurinkoisemmissa osassa ne ovat jo paljolti pudottaneet terälehtensä mutta tässä kuvassa naapurin eli metsäyhtiön puolella varjoisessa paikassa ne näyttävät vielä hyvältä.
 


Kukassa ovat myös rohtotädyke (kuvassa ylempänä) ja nurmitädyke.
 


Hitaasti huonossa maassa kasvavissa mutta sitäkin sitkeämmissä juhannusruusuissa on vasta yksi auennut kukka. Suviruusu on tainnut kärsiä kuivuudesta, sillä nyt en löytänyt siitä nuppujakaan, vaikka aikaisemmin mielestäni olin niitä huomannut.

Puutarhakaupasta löytynyt harmaa-ajuruoho oli valmiiksi kukassa. Tässä se on nyt sijoitettuna puulavan kainaloon, johon viime kesänä yritin kasvatella pikkutalviota. Multatila lienee kuitenkin liian matala pikkutalviolle, mutta ehkä sitä sitkeämpi ajuruoho selviytyy ilman ylenmääräistä kastelua. Vieressä syvemmässä mullassa pikkutalvio on kukoistanut jo pidempään, vaikkei tämä paikka olekaan varjoisa.
 


Sitruuna-ajuruohot suunnittelevat kukintaa. Ne ovat levinneet komeaksi matoksi, josta en ole jaksanut kitkeä kaikkia rikkaruohoja. Niiden takana näkyy oreganoa ja iisoppia. Yksi yrttimaa on siis puolivahingossa perustettu tänne Kuopuksen makuuhuoneen ikkunan alle rinnepihan yläosaan, jossa nämä kuivuutta sietävät kasvit jaksavat ja saavat varsin vapaasti levitä. Luonnon kangasajuruohoakin löytyy, mutta sen ympärillä oli liikaa rikkaruohoja, että olisin voinut kuvata. ;) Taustalla näkyy rönsyleinikkiä, josta en pidä, mutta se on puolimahdoton leviäjä. Nyt se on vallannut viime kesän hienon metsämansikkamaan :(
 


Kivipenkereen jatkopala on huonosti miehitetty, kun ananasminttukin siis kuoli eivätkä uudet kasvit ole vielä ehtineet valloittaa tilaa. Viime-elokuisista Englannin hankinnoista yksi ajuruoho (Thyme Silver Queen) on hävinnyt talven aikana mutta tämä toinen (Thyme Albus) on selvinnyt ja kukkii nyt hennoin valkoisin kukin.
 


Tarhapimpinellaruusu Red Nelly kukkii, mutta sen kukat ovat kovin vaatimattomat ja nopeasti kuihtuvat. Ruususeuran sivuilla ja muuallakin sitä kovasti kehutaan ja kuvat ovat paljon komeampia kuin oma ruusuni luonnossakaan. Onkohan ruusullani kasvupaikassa jotain moittimista... Tänä kesänä se joka tapauksessa siirtyy toisaalle.
 


Pihani kestää huonosti kokonaisuuksista otettuja kuvia eli täällä on vielä niin paljon sekalaista sotkua ja joutomaata ja rikkaruohottuneita yritelmiä, että harrastan siksi enemmän näitä yksityiskohtakuvia. Tässä kuitenkin rohkeasti kuva joutomaalta jostain tulevan kasvihuoneen edustalta yli joutomaan, johon tulee terassi-jne. Kuvassa oikealla tammen alla mm. edellisen kuvan Red Nelly, joka on kyllä kasvanut kokoa hienosti.
 

1 kommentti:

  1. Kivikkorinteesi on kaunis, minusta keltainen väri sopii just kivikkokasveihin.
    Oikeaa keskikesän kukkaloistoa.

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit!