Asioita muistiin

Sammalleimujen kukinta on osittain ohi. Valkoiset ja vaaleanpunaiset/vaaleanliilat (kummaksi värin nyt sitten määrittelee) ovat jo aivan kuihtuneen näköisiä, varsinkin kun isommat sateet viikonloppuna oikein piiskasivat niitä. Vaalean siniset ja molemmat tummemmat punaiset kukkivat vielä melko kauniisti. Rönsyleimun kukinta meni myös ohi todella nopeasti, vielä nopeammin kuin sammalleimulla. Harmi sinänsä, kun ne rönsyleimun kukat olivat niin mahdottoman kauniita.

Lamopensasangervot, keijuangervot ja ruusuangervot ovat pienellä nupulla, mutta eivät vielä kukassa. Kun kukat puhkeavat, täytyy katsoa tarkkaan, mitä istutettujen keijuangervojen välistä nousee. Olen luullut säästäneeni väleihin itsesiementyneitä keijuangervon taimia, mutta nyt osa taimista näyttää erehdyttävästi samalta kuin ruusuangervot. Lehdet tosin ovat paljolti saman näköiset mutta kukat sitten kertovat viimeistään totuuden. Sieltä riittää varmasti vieläkin perattavaa ja ystäville annettavaa, vaikka olen jo ehkä kymmeniä pikkutaimia irti nyhtänytkin. Tänä vuonna täytyy muistaa leikata kukinnot ennen siementämistään.

Pikkutalvioihin on tullut edelleen lisää kukkia, nyt taas niitä violetimpia, kuten muistelinkin niiden olevan. Jos huomenna ei tule suuria sateita, voisin vaikka koettaa kuvata. Tämä päivä meni ihan harakoille (tai oikeammin haikuille ja tankoille), kun en vain jaksanut ryhtyä mihinkään muuhun.

Rönsyleimun hehkua vielä sieltä toukokuun puolelta.