Kevättöitä

Kummallinen kevät, minulla ainakin - en edes tarttunut puutarhakirjoihin kunnolla kuin vasta toukokuun puolella, vaikka tiesin aikovani suuria tänä vuonna. Ehkä jotain ajatuksia on kuitenkin muhinut päässäni pitkän talvenkin aikana, sillä viime viikolla sitten ryhdyin hommiin. Osaa pihaa hallitseva "joutomaa" alkaa nyt hakea muotoaan. Siihen on suunniteltu puista pergola-viritystä mutta sen lisäksi myös kasveja - jotain muutakin kuin heinää ja leskenlehtiä. Joutomaan käsittely vaan tuntui kovin vaikealta: vähemmän kasvillisuutta kerännyt osa on kovin kovaa savista maata ja sitten se osa, mihin on aikanaan ajettu rakennusten kohdalta tulleet pintamaat, on hyvin runsaskasvista. Ja joka paikassa kiviä. Ei jaksa talikolla tai lapiolla pitkäänkään, eikä päde jyrsin.

Mutta puutarhakirjoja ja -lehtiä lukemalla oppii. Kohopenkki, kas siinä se salaisuus. Sellaista olen suunnitellut jo kauan ja ensimmäisen perustin pari päivää sitten. Valmis se ei vielä ole mutta sentään jo hyvällä mallilla. Tämä kohopenkki syntyi niin, että ensin käänsin maan lapiolla, siis vain heinätupsut ylösalaisin. Seuraavalle kohopenkille jätän tämän vaiheen pois, se vain saa maan möykkyiseksi ja on pahuksen raskasta. Seuraavassa vaiheessa laitoin paksut kerrokset kasteltuja sanomalehtiä. (Niitä muuten tarvitaan yllättävän paljon ja oli vaikea kerryttää riittävä määrä lehtiä, koska meille ei tule säännöllisiä jokapäiväisiä sanomalehtiä.)

Seuraavaksi olivat vuorossa kohopenkin reunat. Tähän penkkiin kului neljä säkillistä turveharkkoja ja lisäksi kaksi kellarihommista jäänyttä kaarevaa harkkoa. En laskenut harkkojen määrää etukäteen vaan ostin ensin kaksi säkkiä (á 3 harkkoa), mies haki toiset kaksi, ja lopulta totesin tarvitsevani vielä neljä lisää. Kuvista näkyy harkkotyöskentelyn tärkeitä apuvälineitä: vanha veitsi, jolla leikkaisin harkkoja muotoonsa, ja puisia grillitikkuja, joilla kiinnitin ne toisiinsa.

Puolivälissä harkkoreunuksen laittoa alkoi hiekan kärräys. Hiekkaakin on vielä kasassa viimekesäisen maakellarisavotan jäljiltä. Sain Miehen rekrytoitua tähän hommaan, joten pääsin vähän helpommalla. Hiekasta muotoilin mieleisiäni muotoja. Joihinkin kohtiin tuli siis korkeampi hiekkamäärä ja siihen erikokoisia kiviä päälle. Joihinkin taas jätin syvennyksen, jotta saisin siihen laitettua enemmän multaa istutusalustaksi.

 

Betonikivipation puoleiseen päähän tein tasanteen kesäkukkaköynnöstä varten, siksi siinä on jo mallailtu ruukkua. Köynnökselle löysin läheisestä halpakaupasta mieleiseni rautaisen obeliskin. Mutta kivikkopenkistä lisää, kunhan olen kuvannut sitä lisää. Se on jo näistä kuvista edennyt jonkin verran ja olen jo istuttanut muutaman taimenkin. Tässä ne ovat vain suunnitelluilla paikoillaan, ja osa kasveista puuttuu, nimittäin ne, joita en joudu ostamaan vaan jotka saan äitini poistuvasta kivikkopuutarhasta.

 

Muulle puutarhalle kuuluu sen verran kesäistä, että vaikka eilen ei kivipenkereessä ollut vielä yhtään auennutta nuppua niin tänään jo olikin yksittäisiä auenneita kukkia useammassakin erivärisessä sammalleimussa.