Päivä kääntyi kuitenkin iltaa kohden varsin kelvolliseksi tai sitten osasin ottaa siitä irti oikeat asiat. Kun pahin pohjoistuuli tyyntyi, tarkeni hyvin kitkeä eivätkä hyttysetkään vaivanneet. Sain viime vuonna täysin laiminlyömäni pensasrinteen pensaiden välit aika hyviksi. Siitä en kuitenkaan enää jaksanut ottaa kuvaa.
Päivällä muistin, miksi olen ennenkin kitkenyt kivipenkereen jatkopalasta valkovuokot kukinnan jälkeen pois. Ne varjostavat himalajanmaksaruohoa ja valkokukkaista kangasajuruohoa liikaa. Kukaton kohta ajuruohoa on ollut valkovuokon lehtien alla.
Tästä harmaa-ajuruohon kukinnasta sitten tykkään aina. Ilokseni harmaa-ajuruoho on lähtenyt hiljalleen leviämäänkin.
Päivän kohokohta oli kuitenkin se, kun löysin ensimmäisen auenneen kurjenkellon. Tämä karkulainen majailee kivipenkereessä sammalleimujen keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit!