Kuunliljansyöjiä

Pihassamme on vieraillut kuunliljoja syöviä otuksia. Nämä tänä kesänä istutetut (ystävältä saatu lajike) kelpaavat, ja valkokirjava lajike myös, mutta eivät ne kaikista perinteisimmät kuunliljat, joita olen äidiltäni saanut.

Tähän aikaan vuodesta lehtien rouskuttelu ei lainkaan haittaa, sillä kuihtumassahan nuo lehdet jo ovat.

Ne rouskuttajat - itse teosta en ole saanut kiinni mutta lienevät kolmen peuran poppoo, jonka on nähty poistuvan pihasta useasti.

Syksyn kukkijoita

Syksyisiä kukkijoita kuvasin lauantain iltahämärässä enkä muistanut tänään lainkaan käydä ottamassa valoisempia kuvia, koska keskityin vain keittelemään päärynä-chili-chutneya. Näkee kuvista kuitenkin sen, miten puutarhassani nämä punaisen sävyiset kukat hallitsevat...

Astrid Lindgren ja komeamaksaruoho.

Aspiriiniruusu oli tehnyt kokonaisen uuden kukkarykelmän.

 

Konnanyrttikin kukkii ja on mukavasti levinnyt ystävältä saaduista mutta on paljon matalampi kuin hänellä minun muistini mukaan. Toisaalta sen ympäriltä muut kukat ovat jo kuolleet, joten ei ole pelkoa, ettei se näkyisi niiden yli.

Keijunmekon istutin joskus alkukesästä kellarin tuuletusputken juurelle, kun luulin, että Hagley Hybrid -kärhö pitää välivuotta. No, nyt kärhö ja keijunmekko kukkivat sulassa sovussa. Keijunmekon ajattelin vielä siirtää sellaiseen isoon ruukkuun, jossa on jo yksi samanlainen, joka on menossa ensimmäistä talvea kellariin. Keijunmekot, jotka olen aina ostanut valmiina kohtuullisen isoina kasveina, ovat nimittäin aika arvokkaita ja kannattaa toki kokeilla, selviäisivätkö ne kellaritalvesta. Siemeniäkin tosin keräsin viime kesänä mutta en yleensä muista kasvattaa mitään siemenestä...

Kummallinen kärhötuholainen

 

Puolikuolleena pari vuotta sitten parilla eurolla ostamani jackmanii avasi ensimmäisen kukkansa eilen. Jo nuppuvaiheessa huomasin kummallisia reikiä. En ole jaksanut etsiä tietoa, mikä kumma otus käy kärhönnuppujen kimppuun, enkä ole huomannut vaurioita muissa lajikkeissa kuin tässä jackmaniissa, joka kasvaa pihapihlajan juurella. Ihan kaunis tuo kukka on kyllä rei'itettynäkin. 

Suunnitelmia ensi kesälle

Kasvihuonehan näyttää suorastaan haaveellisen idylliseltä, kun sen kuvaa oikealla tavalla. 

Tomaatit viihtyvät hyvin, vaikka en noviisina (ja alkukesän jalkapuolena) ole oikein parhaalla tavalla niitä hoitanut. Satoa alkaa kypsyä myös runkotomaatteihin eikä enää pelkästään amppelitomaatteihin. Täytyy muistaa kysyä ystävältä, jolta sain runkokirsikkatomaatit, muistaako hän lajikkeen nimeä, kun ne ovat niin herkullisia. 

Muut keväällä innoissani kasvihuoneeseen lykkäämäni kasvit eivät viihdy. Kasvihuone jäi varjostamatta ja se on selvästi ollut liian kuuma viiniköynnöksille (Supaga ja Hazaine Sladkii), kun taas ulos jäänyt viiniköynnös Jubileinaja Novgoroda on kasvanut rehevästi. Aitoviineistä kaksi viimeksi mainittua ovat muuten jotain äitini pari vuotta sitten saamia, olisivat menneet puutarhaliikkeestä roskiin... Mietin ensi kesäksi näiden sijoitusta, mutta sitä ennen laitan ne kaikki talveksi kasvihuoneeseen ja ehkä vähän suojaankin niitä.

Kasvihuoneen edustalle pitäisi tehdä koko sivun pituinen laatikko, johon viimemmäksi ajattelin laittaa jotain iloisen värisiä korkeita perennoja antamaan myös sitä kaivattua varjoa. Oven vastaisessa päädyssä lojuva laatikko pitäisi myös asetella asiallisesti, jotta siinäkin voisi sitten jotain kasvatella ensi kesänä.

Varjostukseen sain hyvän vinkin avoimesta puutarhasta (Puutarha 49), jossa vierailin sunnuntaina: verhojousi kiinni kasvihuoneen ripustuslenkkeihin ja siitä varjostuskangas, tai kuten ko. puutarhassa oli - ihana valoverho. Verhojousen ostin eilen ja varjostuskangas tuli jo aikanaan kasvihuonepaketin mukana mutta en taida sitä nyt enää viritellä tänä vuonna ja ensi vuonna pitääkin miettiä, olisiko sellainen valoverho sievempi. Kirpparilta niitä voisi löytyä...

Tänään pihalla hiippaillessani tuli mieleen tärkeä huomio tulevaa kesää varten: kaivonrenkaan kyljessä ei kannatakaan kasvattaa salaattia, joka ei siinä oikein tunnu onnistuvan vaan laittaa siihen kehäkukkia piristykseksi, niitä on siinä nytkin muutama viime kesänä siementänyt.

Lisää värejä?

Tänä kesänä minulle on tullut värin tarvetta, joka näkyy muun muassa uusien käsipyyhkeiden värikirjossa tai erivärisiksi lakatuissa varpaankynsissäni. Kaipaan myös lisää värejä puutarhaan. Minähän olen siis hankkinut enimmäkseen vaaleanpunaisen, violetin ja sinisen sävyisiä kukkia ja ehkä joskus kirkkaampiakin punaisia sekä valkoisia mutta välttänyt oransseja ja varsinkin keltaisia. Keltaista toki löytyy rikkaruoho-osastoilta sekä vaikkapa kellarin katon suikeroalpista. 

Nyt kaipaisin jotain oranssia monivuotista mutta mitä ihmettä? Liljoja ei kannata ehdottaa, sillä niitä en siedä suunnilleen lukuunottamatta gladioluksia ja narsisseja.

Atsaleapenkissä pitäisi olla jotain oranssiakin mutta eivät ne tänä vuonna kukkineet. Yksivuotisista voisi tietysti laittaa kehäkukkia ja samettiruusuja ensi keväänä, kun toivottavasti kykenen paremmin puutarhahommiin kuin tänä vuonna jalkapuolena. Mutta monivuotisia?

Perhosia pensasrinteessä

 

Pensasrinteen kokonaisuus kestää huonosti kuvaamista, koska se on 7 vuotta sitten perustettu oman tontin metsämultaan, josta puskee kaikenlaista "rikkaruohoa" läpi vielä nytkin, vaikka keijuangervot ovat kasvaneet tiheäksi pensaikoksi. Yksityiskohdista kuitenkin nautin ja niin nauttivat perhosetkin samoin kuin kimalaiset, joita pörisee päivisin lukematon määrä vielä kukkivissa keijuangervoissa. Karttaperhosen (Araschnia levana) tavoitin keijuangervosta (Spirea japonica 'Little Princess') mutta nokkosperhonen (Aglais urticae) viihtyi paremmin pensasrinteen yläosassa eli lähellä taloa, jossa kasvaa mäkimeiramia mutta seassa myös hiirenvirnaa "rikkaruohona".

Siementen kauneutta

 

 

Molemmat näistä ovat kukkivina kovin kauniita - puutarhakasvi särkynyt sydän ja eri puolilta pihaa löytyvä luonnonkasvi huopaohdake. Alppikärhöjen siemenkotahäkkyrät ovat myös hauskoja mutta niitä en ole muistanut tänä vuonna vielä kuvata. Joidenkin kasvien kukinnot yritän muistaessani napsia pois ennen kuin siementävät, mutta usein en muista ajoissa. Jättipoimulehden siemenpankista nousee taimia jatkuvasti edellisenkin sijainnin vieressä ja niin myös nykyisen. Pitäisi ehkä purkittaa muutama isommaksi ehtinyt...