Puun kaatoa

Pihastamme on harvoin kaadettu puita rakentamisajan jälkeen. Tässä metsänreunassa on runsaasti ollut sekä istutettuja että itse kasvaneita puita, vaikka jo joskus ennen tonttimme ostoa tästä oli hakattu enin arvopuusto pois. Olemme kuitenkin yrittäneet säästää niitä. Yhdestä ostopuusta (loimaankoivu) on tullut huomattua, miten hidasta kasvu on muualta tuodulla puulla, kun vertaa näihin vanhoihin komeisiin tai itsesiementäneisiin taimiin.

Kun tämän vuoden suunnitelmiin ilmaantui pihavaja-pihasauna, oli tehtävä vähän tilaa. Työstin asiaa noin viikon verran mielessäni mutta sitten raaskin luopua yhdestä yli satavuotiaasta tammesta  (ikä on arvioitu sillä perusteella, että tonttimme halki kulkeva tie on ollut kartanon aikaan taksvärkkitie). Jäljelle jäi oman pihan puolelle vielä ainakin yksitoista vastaavaa tammea ja viisi komeankokoista itsestään kasvanutta, joiden ikä lienee kymmenissä vuosissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat kasvaneet kokoa erittäin reilusti, kun raksa-aikana vapautimme ne vesakon pimennoista.

Tästä tammesta tulee vielä aika monta klapia jossain vaiheessa. Ja toivottavasti myös saunan ovenkahva.