Kaivonrenkaan ympäryksen kunnostusta

Kaivonrenkaan sisäpuolella on ollut kaikenlaista, viime kesänä piparminttu keskellä ja kehäkukkia reunoilla. Tänä vuonna piparminttu on selvinnyt hyvin hengissä. Reunoille kylvin joitakin päiviä sitten köynnöskrassia, katsotaan miten se lähtee kasvuun. Kaivonrenkaan ympärillä sen sijaan ei ole ollut juuri mitään. Viime kesänä istutin tämän alppikärhön omaan yksiöön eli salaojaputken pätkän sisälle. Tänä keväänä alppikärhö sai kunnon verkon kasvutuekseen noin puoleen kaivonrenkaan ulkoseinän alasta. Purettavasta kukkapenkistä löytyi kaksi kaarevaa harkkoa, jotka sopivat tähän kaivonrenkaan ympärille oikein hyvin. Niiden päällä voi myös seistä, jos tarvitsee kurotella kaivonrenkaan sisäpuolelle. Kaivoin rikkaruohottunutta maata pois hiukan ja laitoin pohjalle ja harkkojen alle suodatinkankaan, jotta jatkossa olisi helpompaa.

 

Harkkojen kohdalle jäävän multatilan suunnittelin yksivuotisille kasveille. Tähän onkin nyt kylvetty rivi toissavuonna keräämiäni ruusupapuja, jotka toivottavasti itävät. Lisäksi laitoin salaattirivin, vaikka sitä on nyt jo jossain muussakin paikassa lähes samaan aikaan kylvettynä.

 

Sitruunatimjamille piti löytää hyvä paikka, jossa se saisi valoa ja viihtyisi kesän ja selviäisi talven kuten on tähänkin asti selvinnyt purettavassa kivikkokukkapenkissä. Se on nyt hiukan varjoisammassa kuin aikaisemmin mutta toivottavasti edelleen riittävän valoisassa ja lämpimässä. Sen kohdalla multa on reilusti hiekansekaista kuten aiemminkin. Multatilaa rajaavat tässä kierrätetyt turveharkot. Tuohon tyhjännäköiseen koloon taidan laittaa ruohosipulimättään, jollainen on luvassa äidiltäni.

 

Turveharkkojen jatkoksi kanniskelin kiviä, maksaruohoa ja mehitähtiä (sieltä purettavasta kukkapenkistä...). Maa nousee tässä kesäkeittiötä kohti ja muuttuu pelkäksi sorapatjaksi, jossa toivottavasti eivät kauheasti mitkään kasvit leviäisikään. Nämä kivikkokasvit tosin saattavat levitä, mutta ne lienee helppo pitää kurissa.